20.11.1989 on päivä, jolloin YK:n jäsenmaat päättivät koota lapsille kuuluvat oikeudet yhdeksi sitovaksi sopimukseksi. Tänään se on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus: 196 maata on sitoutunut sen periaatteisiin. Oppaassa kerromme, mitä sopimus tarkoittaa käytännössä suomalaisille lapsille, kouluille ja vanhemmille — ja mistä löydät viralliset lähteet aiheesta.

4 liittyvaa artikkelia

Hyväksytty: 20.11.1989 YK:ssa · Ratifioinut maita: 196 · Koskee ikää: alle 18-vuotiaat · Suomen lähde: UNICEF ja UM · Keskeinen oikeus: mielipiteen ilmaisun vapaus

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Tarkka Suomen ratifiointipäivä tarkemmin vuonna 1991
  • Yksittäisten artiklojen soveltamiskäytäntöjen vaihtelu kunnittain
3Aikajanasignaali
  • 20.11.1989: YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen
  • 1990-luku: Ratifioinnit maailmanlaajuisesti, Suomi mukana
4Mitä seuraavaksi
  • YK:n lapsen oikeuksien komitea arvioi Suomen raportit
  • Valinnaiset lisäpöytäkirjat laajentavat velvoitteita
Lapsen oikeuksien sopimuksen perustiedot
Label Arvo
Nimi suomeksi Lapsen oikeuksien sopimus
Virallinen nimi Yleissopimus lapsen oikeuksista
Päivämäärä 20.11.1989
Maita 196
Ikärajat Alle 18-vuotiaat

Lapsen oikeuksien sopimus englanniksi

Jos etsit sopimuksen alkuperäistä englanninkielistä nimeä, se on Convention on the Rights of the Child (lyhenne: CRC). Tämä nimi löytyy kaikista kansainvälisistä asiakirjoista ja YK:n tietokannoista.

Sopimuksen englanninkielinen nimi

Englanniksi sopimus tunnetaan nimellä “Convention on the Rights of the Child”. Nimi on vakiintunut kansainväliseen käyttöön, ja se esiintyy myös lyhenteenä CRC (Child Rights Convention) erityisesti akateemisessa kirjallisuudessa ja YK:n omissa julkaisuissa.

Koko teksti saatavilla

Sopimuksen koko englanninkielinen teksti on saatavilla UNICEF Suomen verkkosivuilta. Sivustolta löydät myös tiivistelmän, joka selittää jokaisen artiklan pääkohdat suomeksi.

Yhteenveto: Sopimuksen virallinen englanninkielinen nimi on “Convention on the Rights of the Child”. UNICEF tarjoaa täydellisen tekstin ja suomenkieliset selitykset verkkosivuillaan.

Lapsen oikeuksien sopimus artikla 28

Artikla 28 on yksi sopimuksen tunnetuimmista artikkeloista, koska se käsittelee jokaisen lapsen oikeutta koulutukseen.

Artiklan sisältö

Artikla 28 tunnustaa jokaisen lapsen oikeuden koulutukseen. Sopimusvaltioiden on taattava, että:

  • Alkeiskoulutus on pakollinen ja ilmaista kaikille
  • Koulujen on edistettävä yhdenvertaisuutta
  • Koulujen on tuettava syrjimättömyyttä

Koulutuksen oikeus

Opetushallituksen mukaan sopimus asettaa sopimusvaltioille velvoitteen kunnioittaa ja noudattaa siinä taattuja lapsen oikeuksia myös kaikessa opetuksessa ja kasvatuksessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi koulun tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja oppilas Crush-hankkeet ovat suoraan yhteydessä sopimuksen artikla 28:aan.

Käytännön merkitys

Artikla 28 velvoittaa Suomea takaamaan ilmaisen perusopetuksen kaikille lapsille. Opetushallitus on kehittänyt opetusmateriaaleja, jotka auttavat opettajia tuomaan lapsen oikeuksia osaksi koulun arkea.

Yhteenveto: Artikla 28 takaa jokaiselle lapselle oikeuden ilmaiseen peruskoulutukseen. Suomessa tämä toteutuu perusopetuslailla, ja Opetushallitus tarjoaa kouluille materiaaleja sopimuksen esilletuomiseksi.

Lapsen oikeuksien sopimus lapsiasiavaltuutettu

Suomessa lasten oikeuksien toteutumista valvoo itsenäinen viranomainen: lapsiasiavaltuutettu.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävät

Ulkoasiainministeriön raportin mukaan lapsiasiavaltuutetulla on velvollisuus lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamiseen liittyvä seuranta ja tiedottaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa:

  • Lasten oikeuksien toteutumisen seuraamista viranomaisten toiminnassa
  • Valitusten käsittelyä
  • Ohjausta ja neuvontaa
  • Kansainvälisten raporttien laatimista

Yhteys sopimukseen

Lapsiasiavaltuutetun toimisto on julkaissut lapsen oikeuksien sopimuksen kokonaisuudessaan verkkosivuillaan. Lapsiasiavaltuutettu on raportoinut Suomen tilanteesta säännöllisesti YK:n lapsen oikeuksien komitealle.

Valvonta Suomessa

Lapsiasiavaltuutettu toimii eduskunnan alaisuudessa ja on siten itsenäinen suhteessa hallitukseen. Tämä itsenäisyys on tärkeä, jotta valvonta voi olla puolueetonta.

Yhteenveto: Lapsiasiavaltuutettu valvoo Suomessa lapsen oikeuksien toteutumista ja raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Toimiston verkkosivuilta löytyy sopimuksen täydellinen teksti suomeksi.

Lasten oikeuksien päivä alakoulu

20. marraskuuta vietetään vuosittain kansainvälistä lasten päivää, joka on suoraan yhteydessä lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymispäivään.

Juhlapäivän ajankohta

Opetushallituksen mukaan Suomessa järjestetään vuosittain Lapsen oikeuksien viikko, joka huipentuu 20.11. päivään. Tämä on päivä, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen vuonna 1989.

Toiminta kouluissa

Alakouluissa Lapsen oikeuksien viikko on tilaisuus käsitellä lasten oikeuksia oppilaiden kanssa. UNICEF Suomi tarjoaa opettajille materiaaleja, kuten animaatioita ja dokumentteja, jotka sopivat erityisesti alakouluikäisille. Opetushallitus on myös kehittänyt oppimateriaaleja, jotka on suunniteltu käytettäväksi Lapsen oikeuksien viikolla.

Opettajille

UNICEF Suomen koulumateriaalit sisältävät animaatioita, jotka sopivat hyvin alakouluikäisille. Materiaalit ovat ilmaisia ja ladattavissa verkkosivuilta.

Yhteenveto: 20.11. vietetään kansainvälistä lasten päivää. Alakouluissa järjestetään Lapsen oikeuksien viikko, johon Opetushallitus ja UNICEF tarjoavat maksuttomia materiaaleja opettajille.

Mikä on lapsen oikeuksien sopimus?

Lapsen oikeuksien sopimus eli Yleissopimus lapsen oikeuksista on YK:n ihmisoikeussopimus, joka kokoaa yhteen kaikki lapsille kuuluvat oikeudet.

Hyväksyminen ja laajuus

UNICEF Suomen mukaan sopimus hyväksyttiin 20.11.1989 YK:n yleiskokouksessa. Se on tällä hetkellä maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus: jopa 196 maata on liittynyt siihen.

Sopimus on oikeudellisesti sitova asiakirja. Kun valtio ratifioi sen, maa sitoutuu toteuttamaan sopimuksessa määritellyt oikeudet. UNICEF Suomi toteaa, että Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1991.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa julkista valtaa eli käytännössä valtion ja kuntien viranomaisia toteuttamaan lapsen oikeudet toiminnassaan (Sosiaali- ja terveysministeriö).

Keskeiset periaatteet

Sopimus sisältää 54 artiklaa, jotka jakautuvat neljään pääryhmään:

  • Osallistumisoikeudet — lapsen mielipide huomioitava häntä koskevissa asioissa
  • Suojeluoikeudet — suojaa väkivallolta, hyväksikäytöltä ja laiminlyönniltä
  • Palveluoikeudet — oikeus koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin
  • Elämän ja kehityksen oikeudet — riittävä elintaso ja kehittymisen edellytykset

Jokaisella lapsella on oikeus muun muassa tasa-arvoon, turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen (UNICEF Suomi).

“Sopimuksen tärkein tavoite on perusoikeuksien, kuten terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan, takaaminen kaikille lapsille.”

— UNICEF Suomi

YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo sopimuksen noudattamista. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta komitealle.

Huomioitavaa

Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin lapsen oikeuksien sopimus, kansallista lakia on noudatettava. Tämä tarkoittaa, että Suomen perustuslaki ja lastensuojelulainsäädäntö voivat tarjota laajemmat oikeudet kuin mitä sopimus vaatii.

Yhteenveto: Lapsen oikeuksien sopimus on vuonna 1989 hyväksytty sitova ihmisoikeussopimus, jonka 196 valtiota on ratifioinut. Suomessa se tuli voimaan vuonna 1991, ja se velvoittaa sekä valtion että kuntien viranomaisia toteuttamaan lapsen oikeuksia arjessa.

Aiheeseen liittyvää: Perhe-eläke Suomessa

Lisälähteet

youtube.com, unicef.clients.crasman.cloud, maailmankuvalehti.fi, mll.fi, lapsenoikeudet.fi, lapsenoikeudet.fi

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Milloin Suomi ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen?

Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991, jolloin se tuli Suomessa voimaan. Suomi on myös ratifioinut kaikki kolme lapsen oikeuksien sopimuksen lisäpöytäkirjaa, jotka käsittelevät lapsen osallistumista aseellisiin konflikteihin, lapsikauppaa sekä valitusoikeutta.

Mitkä ovat sopimuksen perusperiaatteet?

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ovat: syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen mielipiteen kunnioittaminen. Näitä periaatteita on huomioitava sopimuksen kaikkien kohtien tulkinnassa.

Mikä on artikla 13?

Artikla 13 turvaa lapsen oikeuden ilmaista mielipiteensä vapaasti ja etsiä, vastaanottaa ja levittää tietoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sananvapautta rajoituksin, jotka ovat välttämättömiä muiden oikeuksien turvaamiseksi.

Kuinka moni maa on ratifioinut sopimuksen?

Jopa 196 maata on ratifioinut lapsen oikeuksien sopimuksen, mikä tekee siitä maailman laajimmin ratifioituja ihmisoikeussopimuksia. Se on siten yksi vaikutusvaltaisimmista kansainvälisistä ihmisoikeusasiakirjoista.

Mitä sopimus velvoittaa valtioita?

Sopimus velvoittaa valtioita toteuttamaan lapsen oikeudet kansallisessa lainsäädännössään ja käytännön toiminnassa. Valtioiden on raportoitava säännöllisesti YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Lisäksi valtioiden on huolehdittava, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet.

Miten lasten oikeuksia valvotaan Suomessa?

Suomessa lasten oikeuksia valvoo lapsiasiavaltuutettu, joka on eduskunnan alaisuudessa toimiva itsenäinen viranomainen. Lapsiasiavaltuutettu käsittelee valituksia, antaa ohjausta ja raportoi Suomen tilanteesta kansainvälisesti.

Onko sopimusta päivitetty?

Sopimuksen pääasiakirjaa ei ole päivitetty, mutta siihen on lisätty kolme valinnaista lisäpöytäkirjaa. Nämä käsittelevät lapsen osallistumista aseellisiin konflikteihin, lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä sekä valitusoikeutta. Suomi on ratifioinut kaikki kolme lisäpöytäkirjaa.

Mitä ovat lapsen oikeudet tiivistettynä?

Jokaisella lapsella on oikeus tasa-arvoon, turvallisuuteen, terveyteen, koulutukseen ja osallistumiseen. Sopimus velvoittaa valtioita suojelemaan lapsia väkivallolta ja laiminlyönniltä sekä takaamaan perustarpeet. Lapsen mielipide on otettava huomioon häntä koskevissa asioissa.