Suomalaisilla työmarkkinoilla ylemmillä toimihenkilöillä on oma erillinen työehtosopimuksensa, jonka sisältö vaikuttaa kymmenien tuhansien palkansaajien arkeen. Teknologiateollisuuden tuorein sopimuskausi käynnistyi huhtikuussa 2025, ja sen palkkaratkaisu tuo kolmen vuoden aikana yhteenlaskettuna 7,8 prosentin korotukset. Tämä artikkeli kokoaa yhteen, mitä ylemmän toimihenkilön TES tarkoittaa käytännössä ja mistä tiedoista hyötyy jokainen työntekijä tai työnantaja.

4 liittyvaa artikkelia

YTN:n solmimat TES:t: yli 60 valtakunnallista ja talokohtaista · Teknologiateollisuuden TES-kausi: 2025–2027 · Yleiskorotuspäivä teknologiateollisuus: 12.2.2026 · TES-julkaisupäivä teknologiateollisuus: 17.6.2025 · Palta–YTN runkosopimus alkoi: 1.11.2013

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Tarkat korotusprosentit vaihtelevat aloittain
  • Yksilöllisen palkantarkistusmallin yksityiskohdat avautuvat myöhemmin
3Aikajanasignaali
  • 17.6.2025: TES julkaistiin virallisesti
  • 1.5.2025: Ensimmäinen palkantarkistus voimaan
  • 12.2.2026: Yleiskorotus teknologiateollisuudessa
4Mitä seuraavaksi
  • Paikallisten sopimusten deadlinet vuosille 2025–2027
  • Uuden palkantarkistusmallin kehitystyö alkaa

Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset sopimustiedot yhteen paikkaan helposti haettavassa muodossa.

Tieto Arvo
YTN TES-määrä yli 60
Teknologiateollisuus TES-kausi 2025–2027
Yleiskorotuspäivä 12.2.2026
TES-julkaisu 17.6.2025
Neuvottelutulos 3. huhtikuuta 2025
Hyväksymispäivä 4. huhtikuuta 2025
Sopimuksen piirissä noin 65 000 henkilöä

Kuka on ylempi toimihenkilö?

Ylempi toimihenkilö on Suomen työmarkkinoilla erillinen henkilöstöryhmä, joka määritellään tehtävien luonteen ja koulutusvaatimusten perusteella. Käsite poikkeaa sekä tavallisesta työntekijästä että ylemmästä johdosta, ja sen tunnistaminen vaikuttaa siihen, millaiseen työehtosopimukseen työntekijä kuuluu.

Määritelmä Tilastokeskuksen mukaan

Tilastokeskuksen mukaan ylemmät toimihenkilöt tekevät työtä, joka edellyttää korkeakoulututkintoa tai vastaavaa ammatillista osaamista. Tehtävät ovat tyypillisesti suunnittelu-, kehitys- tai asiantuntijatehtäviä, joissa päätöksenteko tapahtuu itsenäisesti tai lievässä alaisten valvonnassa. YTN eli Ylemmät toimihenkilöt ry edustaa tätä ryhmää valtakunnallisesti.

Erot muihin henkilöstöryhmiin

Ylempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden välinen ero näkyy erityisesti työehtosopimuksen sisällössä. Työntekijät kuuluvat tyypillisesti ammattiliittojen kuten Tehy tai PAMin sopimusten piiriin, kun taas ylemmät toimihenkilöt edustaa YTN. Ero näkyy myös palkkausjärjestelmissä: toimihenkilöiden sopimuksissa painotetaan yleensä yksilöllisempää suoritusarviointia ja urakehitystä.

Yhteenveto: Ylempi toimihenkilö on tehtäväluokitus, joka perustuu koulutukseen ja työn sisältöön – ei pelkästään työpaikan asemaan tai titteliin.

Mikä ero on työntekijällä ja toimihenkilöllä?

Työntekijän ja toimihenkilön välinen raja määrittyy Suomen työoikeudessa pitkälti työtehtävien luonteen perusteella. Ero vaikuttaa siihen, millaiseen TES:ään työsuhde sidotaan, ja siten myös palkkauksen ja työaikojen ehtoihin.

Työntekijän määritelmä

Työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee fyysistä tai tavanomaista älyllistä työtä toisen lukuun. Työntekijöiden sopimukset löytyvät esimerkiksi Tehyltä, PAMilta tai JHL:ltä. Heidän työehtosopimuksissaan korostuvat minimipalkat, ylityökorvaukset ja työaikojen tarkka kirjanpito.

Toimihenkilön määritelmä

Toimihenkilö tekee älyllistä työtä, joka edellyttää erityisosaamista. Ylempien toimihenkilöiden ryhmässä koulutusvaatimus on korkeakoulutaso. YTNiin kuuluvat esimerkiksi insinöörit, diplomi-insinöörit, ekonomit ja muut vastaavan tasoisen koulutuksen saaneet asiantuntijat. Proliiton eli Provincian sopimusten piiriin kuuluvat puolestaan erityisesti julkisella sektorilla työskentelevät toimihenkilöt.

YTN:n mukaan ylempien toimihenkilöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa (YTN:n neuvottelutulos 3.4.2025).

Miksi tämä merkee

Samaa työtä tekevät voivat kuulua eri TES:ien piiriin koulutuksen ja tehtävänimikkeen perusteella – siksi sopimuksen tarkistaminen kannattaa aina.

Mistä tietää mikä työehtosopimus soveltuu?

Oman työehtosopimuksen selvittäminen on käytännön läheinen kysymys, joka vaikuttaa palkkaan ja työehtoihin. Suomessa työehtosopimukset ovat alakohtaisia, ja sama yritys voi noudattaa useita eri sopimuksia eri henkilöstöryhmille.

Alakohtaiset TES:t

YTN on solminut yli 60 valtakunnallista ja talokohtaista työehtosopimusta eri toimialoille. Sopimukset vaihtelevat sen mukaan, millä alalla yritys toimii. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla ja rakennusalalla on omat sopimuksensa. Teknologiateollisuuden TES kattaa sekä yksityisen että julkisen sektorin teknologia-alan yritykset.

Tarkistusohjeet

Sopimuksen saa selville tarkistamalla ensin oman työnantajan ja toimialan. Tehyn ja Erton ohjeiden mukaan työnantajan tulee ilmoittaa työehtosopimuksen nimi työsopimuksessa. Lisäksi YTN:n verkkosivuilla on kattava lista kaikista sen solmimista sopimuksista. Jos epävarmuutta ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä omaan ammattiliittoon.

YTN ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry järjestivät uudesta työehtosopimuksesta TES-infon 10. huhtikuuta 2025 (YTN:n teknologiateollisuuden TES-sivu).

Onko työnantajan pakko noudattaa työehtosopimusta?

Työehtosopimuksen noudattaminen ei ole kaikissa tilanteissa pakollista, mutta käytännössä suurin osa työnantajista sitoutuu noudattamaan joko yleissitovaa tai normaalisitovaa sopimusta. Ero näiden välillä on keskeinen.

Sitovuus yleissitovilla aloilla

Yleissitova työehtosopimus sitoo kaikkia alan työnantajia riippumatta siitä, ovatko he liittyneet työnantajajärjestöön. Tämä tarkoittaa, että myös järjestäytymättömät yritykset ovat velvollisia noudattamaan sopimuksen vähimmäisehtoja. YTN:n sopimukset ovat pääosin yleissitovia, mikä laajentaa niiden vaikutuspiiriä merkittävästi.

Normaalisitova TES

Normaalisitova sopimus sitoo vain järjestäytyneitä työnantajia ja ammattiliittojen jäseniä. Palta–YTN:n runkosopimus on normaalisitova, ja se on ollut voimassa vuodesta 2013 lähtien. Tämä sopimus kattaa erityisesti suunnittelu- ja konsulttialan yrityksiä. Vaikka sopimus ei suoraan velvoita järjestäytymättömiä työnantajia, sen ehtoja noudatetaan usein käytännössä alan kilpailutilanteen vuoksi.

Huomionarvoista

Palta–YTN runkosopimus alkoi 1.11.2013 ja on toiminut suunnittelu- ja konsulttialan pohjana, vaikka se onkin normaalisitova eikä velvoita kaikkia työnantajia suoraan.

Milloin teknologiateollisuuden yleiskorotus 2026?

Teknologiateollisuuden tuorein työehtosopimus 2025–2027 tuo mukanaan aikataulutetut palkankorotukset, jotka toteutuvat vaiheittain kolmen vuoden aikana. Korotusten rakenne koostuu yleiskorotuksesta ja yrityskohtaisesta erästä.

TES 2025–2027 tiedot

Neuvottelutulos syntyi 3. huhtikuuta 2025, ja sopimus hyväksyttiin virallisesti 4. huhtikuuta 2025. Sopimuksen piiriin kuuluu huomioiden yleissitovuus noin 65 000 ylempää toimihenkilöä. Sopimuksen myötä YTN:n ilmoittama venymiskielto päättyy, mikä avaa tietä paikallisille palkkaneuvotteluille yrityksissä.

Palkankorotukset

Teknologiateollisuuden palkkaratkaisu tuo kolmen vuoden aikana yhteenlaskettuna 7,8 prosentin korotukset. Vuonna 2025 korotus on 2,5 prosenttia, vuonna 2026 korotus on 2,9 prosenttia ja vuonna 2027 korotus on 2,4 prosenttia. Korotusten tarkka toteutusajankohta vaihtelee: vuoden 2025 korotus toteutuu viimeistään 1.5.2025 ja vuoden 2026 korotus viimeistään 1.3.2026.

Vuoden 2025 korotuksesta 2,0 prosenttia on kaikille jaettavaa yleiskorotusta ja 0,5 prosenttia yritys- ja työpaikkakohtaista erää. Vastaavasti vuonna 2026 yleiskorotus on 1,5 prosenttia ja yrityskohtainen erä 1,4 prosenttia. Työnantajan tulee varmistaa, että jokaisen ylemmän toimihenkilön palkka korottuu vähintään 1,5 prosenttia vuonna 2025.

Mitä seuraavaksi kannattaa seurata

Paikallisten sopimusten deadlinet lähestyvät: vuonna 2025 sopimus on tehtävä viimeistään 22.4.2025, vuonna 2026 viimeistään 13.2.2026 ja vuonna 2027 viimeistään 12.2.2027.

Seuraava taulukko näyttää palkankorotusten jakautumisen vuosittain yleiskorotukseen ja yrityskohtaiseen erään.

Vuosi Kokonaiskorotus Yleiskorotus Yrityskohtainen erä Voimaantulo
2025 2,5 % 2,0 % 0,5 % 1.5.2025
2026 2,9 % 1,5 % 1,4 % 1.3.2026
2027 2,4 % TBD TBD 1.3.2027

Hyödyt

  • Yli 7 prosentin yhteenlaskettu korotus 3 vuoden aikana
  • Venymiskiellon päättyminen mahdollistaa paikallisen sopimisen
  • Minimitakuu 1,5 % jokaiselle ylemmälle toimihenkilölle

Riskit

  • Yrityskohtaisen erän suuruus riippuu neuvotteluista
  • Palkantarkistusmalli uusi – käytännön vaikutukset epävarmoja
  • Luontoisedut eivät kasva korotuksen myötä

Aikajana

Alla oleva aikajana kokoaa yhteen keskeiset päivämäärät sopimuskauden aikana.

Päivämäärä Tapahtuma
1.11.2013 Palta–YTN runkosopimus alkoi
3.4.2025 Neuvottelutulos syntyi
4.4.2025 Sopimus hyväksyttiin
7.4.2025 Suunnittelu- ja konsulttialan TES-päivitys
10.4.2025 TES-info tilaisuus
17.6.2025 TES virallisesti julkaistiin
1.5.2025 Ensimmäinen palkantarkistus voimaan
12.2.2026 Yleiskorotus teknologiateollisuudessa

Vahvistetut ja vahvistamattomat tiedot

Vahvistetut faktat

  • YTN yli 60 TES:ää
  • Teknologiateollisuus TES 2025–2027 hyväksytty
  • Korotukset: 2,5 % / 2,9 % / 2,4 % vuosittain
  • Noin 65 000 henkilöä sopimuksen piirissä

Vähemmän varmoja tietoja

  • Tarkat korotusprosentit vaihtelevat aloittain
  • Yksilöllisen palkantarkistusmallin yksityiskohdat avoinna

Aiheeseen liittyvää: Perhe-eläke Suomessa: Kuka saa ja miten haetaan? · Sokos Hotellit Eläkeläisalennus – Senioritarjoukset 85-105 €

Lisälähteet

teknologiateollisuus.fi, ytn.fi, sttinfo.fi, teknologiateollisuus.fi, ytn.fi

Teknologiateollisuuden TES 2025–2027 määrittelee yhdeksän työnvaativuusryhmän teollisuusliiton TES-palkkataulukon, jossa tuntipalkat alkavat 10,27 eurosta.

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Onko YAMK sama kuin maisteri?

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) ja yliopiston maisterin tutkinnon pätevyys tunnustetaan Suomessa nykyään samantasoisiksi. Käytännössä YAMK-tutkinto voi avata oven ylemmän toimihenkilön tehtäviin, vaikka tutkintonimike poikkeaakin perinteisestä maisterista.

Mikä on yleinen työehtosopimus?

Yleinen työehtosopimus eli yleissitova TES on sopimus, joka sitoo kaikkia alan työnantajia Suomessa. Vaikka työnantaja ei olisi liittynyt työnantajajärjestöön, hänen on noudatettava yleissitovan sopimuksen vähimmäisehtoja.

Milloin Suomessa tunnistetaan YAMK maisteriksi?

YAMK-tutkinto rinnastetaan Suomessa maisterin tutkintoon työmarkkinakelpoisuudessa. Tämä tarkoittaa, että YAMK-tutkinnon suorittanut henkilö täyttää tyypillisesti ylemmän toimihenkilön koulutusvaatimuksen.

Mitä tarkoittaa yleiskorotus TES:ssä?

Yleiskorotus on TES:n mukainen palkankorotus, joka toteutetaan prosentuaalisena korotuksena jokaisen sopimuksen piiriin kuuluvan peruspalkasta. Korotus lasketaan rahapalkasta eikä luontoisetuihin.

Ketkä kuuluvat YTN:n jäseneksi?

YTN eli Ylemmät toimihenkilöt ry jäseniksi voivat liittyä henkilöt, jotka tekevät ylemmän toimihenkilön tehtäviä. Jäsenyys on avoin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työskenteleville korkeakoulutetuille asiantuntijoille.

Mikä on Pro toimihenkilöiden TES?

Proliitto eli Provincian solmimat työehtosopimukset kattavat erityisesti julkisella sektorilla työskentelevät toimihenkilöt. Sopimukset poikkeavat YTN:n sopimuksista työnantajasektorin ja sopimusalan perusteella.

Miten tarkistan oman alani TES:n?

Oman TES:n voi tarkistaa työsopimuksesta, työnantajalta tai ammattiliiton verkkosivuilta. YTN:n sivuilla on kattava lista kaikista sopimuksista toimialoittain.

Yhteenveto: Teknologiateollisuuden ylemmät toimihenkilöt saavat kolmen vuoden aikana 7,8 prosentin palkankorotukset, mutta yrityskohtaisen erän suuruus riippuu paikallisista neuvotteluista. Työnantajille tämä tarkoittaa valmistautumista paikalliseen sopimiseen ennen deadlineja.

Ylemmille toimihenkilöille tuo sopimus toimii muistutuksena siitä, että TES ei ole vain paperia – se on työkalupakki, jonka sisältö vaikuttaa lompakossa ja uralla. Suunnittelu- ja konsulttialan päivitykset seuraavat teknologiateollisuuden linjaa, mikä kertoo alakohtaisten sopimusten yhtenäisestä kehityssuunnasta.