Monelta aurinko nousee? Auringonnousuajat ja -suunnat Suomessa

Aamulla herätessä moni suomalainen kurkistaa ikkunasta ja miettii: milloin aurinko oikein nousee? Vastaus vaihtelee rajusti sen mukaan, asuuko etelärannikolla vai Lapissa, ja onko kello kesä- vai joulukuuta. Tässä oppaassa käymme läpi auringonnousun ajat, suunnat ja niiden vaikutukset arkeesi – Ilmatieteen laitoksen ja muiden luotettavien lähteiden pohjalta.

Päivän pituus kesäkuussa (Helsinki): noin 18 t 55 min ·
Auringonnousu tänään (Helsinki): 04:12 ·
Auringonlasku tänään (Helsinki): 22:07 ·
Hämärän kesto ennen auringonnousua: noin 1–1,5 tuntia ·
UV-indeksi keskipäivällä (kesä, etelä-Suomi): 5–6 (kohtalainen–korkea)

Onko ennen auringonnousua valoisaa?

Monen yllätykseksi taivas alkaa kirkastua jo hyvän aikaa ennen kuin Aurinko itse nousee horisontin yläpuolelle. Tätä ajanjaksoa kutsutaan hämäräksi, ja se johtuu siitä, että auringonvalo siroaa ilmakehässä ja valaisee taivasta, vaikka Aurinko on vielä horisontin alapuolella. Suomen Luonto -lehti (luontojulkaisu) toteaa, ettei pimeys saavu heti Auringon painuessa mailleen, vaan valo siroaa ilmakehässä pitkään hämärän muodossa.

Mihin aikaan hämärä alkaa?

• Ilmatieteen laitos jakaa hämärän kolmeen vaiheeseen: astronominen, nauttinen ja siviilihämärä (Ilmatieteen laitos).
• Siviilihämärä alkaa, kun Aurinko on 0–6 astetta horisontin alapuolella – tällöin ulkona on vielä sen verran valoisaa, että arkiset askareet sujuvat ilman lisävalaistusta.
• Nauttinen hämärä (6–12 astetta) on ajanjakso, jolloin horisontti vielä erottuu, mutta lukuvalo tarvitaan.
• Astronominen hämärä (12–18 astetta) on tähtitieteilijöille tärkeä, sillä taivas on silloin riittävän pimeä himmeimpienkin tähtien havainnointiin.

Hämärän kesto vaihtelee merkittävästi vuodenajan ja leveysasteen mukaan. Ilmatieteen laitos selventää, että auringon nousu on hetki, jolloin Auringon yläreuna tulee esille horisontin takaa, ja laskuaika on hetki, jolloin yläreuna häviää paikkakunnan horisontin taakse.

Milloin aurinko nousee Iissä?

Ii on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva kunta, jossa auringonnousun ajat poikkeavat selvästi eteläisemmästä Suomesta. Tämä johtuu siitä, että auringonnousun aika riippuu sekä leveysasteesta että päivämäärästä – mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä suurempia vuodenaikaisvaihtelut ovat. Ilmatieteen laitos määrittää Suomen viralliset auringon nousu- ja laskuajat Helsingin yliopiston almanakassa, ja sen ilmoittamat ajat ovat lähes identtisiä virallisen almanakan aikojen kanssa.

Monelta aurinko nousee tänään?

• Tarkat ajat kannattaa tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta tai Yle Teksti-TV 100 -oppaasta (Yleisradion palvelu), joka on perinteikäs nopea lähde päivittäisille auringonnousu- ja laskuajoille.
• Esimerkiksi kesäkuun lopulla Iissä aurinko nousee jo ennen kolmea aamulla, kun Helsingissä nousu on vasta neljän jälkeen.
• Vertailemalla Aikuri.fi-verkkopalvelun (aikataulu- ja kalenteripalvelu) mukaan Oulun auringonnousu on 26. kesäkuuta 2026 kello 02.11, mikä antaa suuntaa myös Iin, Oulun naapurikunnan, ajoille.

Käytännön vinkki: jos tarvitset nopeasti päivän auringonnousuajan, Forecan ja Ilmatieteen laitoksen vertailuoppaasta (sääpalvelujen vertailu) on hyötyä eri lähteiden tulkintaan, sillä eri palvelut voivat näyttää hieman eri aikoja laskentatavasta riippuen.

Mihin suuntaan aurinko laskee ja nousee?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä liittyy auringon suuntaan: mihin aurinko nousee ja mihin se laskee? Vastaus on yksinkertainen, mutta siinä on kiinnostavia vuodenaikaisia vivahteita. Ilmatieteen laitos vahvistaa, että Aurinko nousee ja laskee silloin, kun sen keskipiste on geometrisesti puolisen astetta horisontin alapuolella.

Mitä aurinko nousee?

• Aurinko nousee idästä ja laskee länteen Maan pyörimissuunnan vuoksi – tämä on perustavanlaatuinen tähtitieteellinen tosiasia, jonka Ilmatieteen laitos vahvistaa.
• Pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa Suomi sijaitsee, aurinko nousee koillisesta kesällä ja kaakosta talvella. Tämä johtuu maan akselin kallistumasta.
• Nousu- ja laskusuunta vaihtelee hieman vuodenajan ja leveysasteen mukaan – mitä lähempänä napapiiriä ollaan, sitä loivempi on auringon nousukulma.

Käytännön esimerkki: jos katsot ikkunasta kesäkuun aamuna, aurinko nousee selvästi pohjoisempana kuin joulukuussa. Tästä syystä asunnon suuntaus vaikuttaa dramaattisesti siihen, saatko auringonvaloa sisälle eri vuodenaikoina.

Mihin kellonaikaan ruskettuu parhaiten?

Monelle suomalaiselle kesä on rusketuksen aikaa, mutta tiedätkö, milloin aurinko oikeasti antaa parhaan tuloksen? Ilmatieteen laitos mukaan UV-säteily on voimakkaimmillaan keskipäivällä, jolloin rusketus on tehokkainta. Forecan meteorologit (sääpalvelun asiantuntijat) tarkentavat, että UV-säteilyn huippu ajoittuu kello 11 ja 15 välille.

Mihin aikaan ei enää rusketu?

• Kun UV-indeksi laskee alle 3, rusketus on erittäin hidasta tai olematonta – tämä tapahtuu tyypillisesti aamuisin ennen kello 9 ja iltapäivällä kello 17 jälkeen.
• Ilmatieteen laitos suosittelee välttämään auringonottoa UV-indeksin ollessa yli 3, mikä etelä-Suomessa kesäkuukausina tarkoittaa käytännössä keskipäivän tunteja.
• Ihotyypillä on suuri merkitys: vaalea iho ruskettuu hitaammin ja palaa herkemmin, kun taas tummempi iho sietää enemmän UV-säteilyä.

Ilmatieteen laitos painottaa, että UV-indeksin arvo keskipäivällä on etelä-Suomessa kesällä 5–6, mikä luokitellaan kohtalaiseksi tai korkeaksi. Tämä tarkoittaa, että ihoa ei kannata altistaa suoralle auringonvalolle yli 20–30 minuuttiin ilman aurinkosuojavoidetta.

Miksi auringonpimennystä ei saa katsoa suoraan?

Auringonpimennys on harvinainen ja vaikuttava luonnonilmiö, mutta siihen liittyy vakava turvallisuusvaroitus. Suora katsominen voi vahingoittaa verkkokalvoa pysyvästi, koska silmät altistuvat voimakkaalle UV- ja infrapunasäteilylle, jota normaalisti suodattuu ilmakehässä. Ilmatieteen laitos varoittaa, ettei auringonpimennystä saa koskaan katsoa paljain silmin – ei edes aurinkolasien läpi.

Turvalliseen katseluun tarvitaan erityiset aurinkosuodattimet tai sertifioidut pimennyslasit, joita myydään esimerkiksi tähtitieteellisissä seuroissa ja optikkoliikkeissä. Tavalliset aurinkolasit eivät suojaa riittävästi. Ilmatieteen laitos suosittelee käyttämään vain CE-merkittyjä ja ISO 12312-2 -standardin mukaisia suodattimia.

Jos haluat seurata auringonpimennystä, käytä projisointimenetelmää: tee pahviin pieni reikä ja heijasta auringon kuva toiselle paperille. Näin voit seurata tapahtumaa turvallisesti ilman suodattimia.

Suomalaiselle auringonnousun aika ei ole vain tietoarvo – se vaikuttaa unirytmiin, työmatkoihin, valokuvausharrastukseen ja jopa mielialaan. Kesäkuun pitkät päivät antavat energiaa, mutta joulukuun pimeys vaatii sopeutumista. Ilmatieteen laitoksen mukaan viralliset ajat ovat luotettavin lähde, ja niiden pohjalta voit suunnitella päiväsi – olit sitten Iissä, Helsingissä tai Rovaniemellä.